Kuilu kasvaa: johto ajaa toimistopakkoa, työntekijät toivovat joustoja

Suomalaiseen toimistoelämään on syntynyt levenevä kuilu.

JLL:n kansainvälisen tutkimuksen mukaan yritykset kautta maailman toivovat työntekijöidensä palaavan toimistolle. Yli 2300 yritysjohtajalle osoitetun kyselyn mukaan sopivaksi läsnätyön määräksi koetaan 3,9 päivää viikossa vuoteen 2030 mennessä.

Suurimpien suomalaisten yritysten johtajat ajattelevat samoin.

Osana kansainvälistä kyselyä 57 suomalaista suuryritysten johtajaa toivoi työntekijöidensä viettävän tulevina vuosina toimistolla keskimäärin 3,6 päivää viikossa, JLL:n tutkimus kertoo.

Tällä hetkellä 80 prosentilla suomalaisista organisaatioista on käytäntö, joka edellyttäisi vähintään kolmen päivän toimistoläsnäoloa viikossa.

“Suurin osa yrityspäättäjistä toivoisi toimistoläsnäolon lisääntyvän, kun taas henkilöstö peräänkuuluttaa joustavuutta. Etenkin Suomessa johdon ja työntekijöiden näkemykset ovat selvässä ristiriidassa keskenään”, JLL:n johtaja Sofia Jakas sanoo.

Kiinteistökonsultin edellisessä tutkimuksessa keväällä 2024 suomalaiset työntekijät toivoivat voivansa tehdä läsnätyötä noin kaksi päivää vähemmän, kuin mitä työnantajat nyt toivovat. Työntekijöiden toive oli 1,7 toimistopäivää viikossa.

Muutos työnantajien ajattelussa on selkeä. Vielä kaksi vuotta sitten useimmat yrityspäättäjät pitivät nimenomaan hybridityötä avaintekijänä työvoiman houkuttelemisessa. Nyt toivotaan paluuta toimistolle.

JLL:n Jakaksen arvion mukaan muutos johtuu monesta tekijästä. Tyhjien neliöiden tuska on vain yksi osa tätä. Yrityksissä on huomattu, että tuottavuudelle tärkeät tiedon siirtyminen, yhteinen innovointi ja kohtaamiset onnistuvat parhaiten toimistolla.  Lisäksi etätyön suuri määrä heikentää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta.

Riittävä läsnätyö on myös useimpien työntekijöiden etu, hän sanoo.

“Henkilökohtainen hyvinvointi, oppiminen ja urakehitykselle tärkeä verkottuminen mahdollistuvat parhaiten työpaikalla”, hän sanoo.

Kyselyn mukaan 60 prosenttia suomalaisista toimitilapäättäjistä odottaa kiinteistöbudjettinsa kasvavan viiden vuoden säteellä.

Haasteena heillä on ollut hahmottaa, mihin rahat kannattaisi käyttää. Koronapandemian jälkeen suomalaisilla työpaikoilla ei ole syntynyt yleistä ymmärrystä, millainen on työnteon tulevaisuus.

“Erilaisten ja vastakkaistenkin työpaikkastrategioiden kirjo osoittaa, että organisaatiot ovat edelleen epävarmoja parhaasta lähestymistavasta, ja monia vaihtoehtoja harkitaan yhä”, Jakas sanoo.

Jakas kehottaa työnantajia käyttämään porkkanaa: luomaan hyviä työympäristöjä, jonne työntekijät haluavat tulla. Ja perustelemaan selkeästi toimistoläsnäolon hyödyt esim. yhteistyölle, yrityskulttuurille ja hyvinvoinnille.

“Toimistopakkoa ei kannata määrätä, koska se heikentää työpaikan ilmapiiriä.”

JLL:n arkkitehdin Eeva Lahden mukaan toimiston tulisi pystyä kilpailemaan kodin kanssa siinä, miten se tukee työntekoa, viihtymistä ja hyvinvointia.

“Toimiston rooliksi on muodostumassa työntekijäkokemuksen rikastaminen ja hyvän ilmapiirin vaaliminen. Tilasuunnittelun pääpaino tulisi siis olla oikeanlaisen kokemuksen luomisessa ja mahdollistamisessa – kuten sanonta kuuluu: Half the space, double the experience!”